Runoja

Kasvottomat,
askeleitaan
vartioivat.
Ääniä
yksinäisyyden ääniä,
ympärillä toisia kasvottomia

Iltaisin ikävä
sulkee silmäni
uneen,
jossa aurinko
palaa
mustaa valoa.

Pimeät kujat
kapenevat
varjojen yöhön.
Kuutamon hohteessa
ruusu,
sinun sydämelläsi
ojennettu.

Onnellisuus
asuu vieraissa taloissa
valo lämmin ikkunoissa,
vilkutin
kävelin kuin unessa kotiin.

Yön hiljaisuus,
täyttää huoneen
eilisen kuvilla.
Kyyneleeni valuvat
kylminä kaulalleni,

enkä saa unta.